Oon monesti ite miettiny kuinka musta on tullut tälläinen kun nyt olen.
Noh, ehkä syy tähänkin asiaan löytyy mun menneisyydestä, koulumenestyksestä ja kaikesta muista mitä oon kokenut mun lyhyen elämäni aikana.
Tosiaan siis, ala-asteella mulla tosiaan meni kaikki hyvin, oli kavereita joiden kanssa olla koulussa ja koulun ulkopuolella.
Yläasteelle siirryttäessä, noh miten sen nyt sanoisin...
7. luokka meni ihan hyvin, olin ihan hyvä koulussa, oli kavereita niin koulussa kuin vapaa-ajallakin.
Nooh, 8.luokan kesäloman aikana kun suoritettiin rippikoulu niin sen jälkeen se kaikki kiusaaminen jne alkoikin sitten ja kaikki tää kiusaaminen vaan sen takia koska olin rippikoulussa ihastunut yhteen poikaan, mutta hän ei ollut muhun.
Koulun jatkuessa ajattelin että ei kukaan varmaan enää muistaisi koko asiaa ja voisin jatkaa koulua ihan normaalisti kuten siihenkin asti olin tehnyt. Siinä asiassa olin väärässä, ihan liian väärässä.
Tämän pojan johon olin rippikoulussa ollut ihastunut niin hänen kaverit alkoivat huudella minulle koulussa kaikkea p*skaa.
"v*tun ruma lehmä, h*ro, mee muualle siit senkin rumilus" jnejne, nää huudot oli mulle ihan arkipäivää ja tätä kesti 9.luokan loppuun saakka.
Kaiken tämän lisäksi eräät tytöt varastivat yksi liikuntatunti pukuhuoneesta, mun repusta, mun kännykän!
Voitte vaan kuvitella kuinka tuskaa mulla oli käydä koulu loppuun. Joka aamu ajattelin että en halua mennä taas kouluun muiden haukuttavaksi. Opettajille sanoin asiasta, arvatkaa vaan tekivätkö he asialle mitää. Myös rehtori tiesi asiasta, otti kiusaajat puhutteluun, mutta ei se kiusaamista lopettanut.
9.luokan loputtua olin niin helpottunut, aloitin uuden koulun, uudella paikkakunnalla.
Siellä tykkäsin olla, myös koulumenestykseni oli hyvää.
Kun ammattikoulusta valmistuin, aloitin taas uuden koulun, taas eri paikkakunnalla.
Ensimmäinen vuosi meni niin kauan hyvin, kunnes tulivat kaikki vaikeat aineet ja niiden tentit eteen.
Muiden jatkaessa eteenpäin, minä olin hetken kotona sillä minulla oli muutama tentti suorittamatta, ne suoritin jonka jälkeen pääsin aloittamaan uudella luokalla.
Siinä koulu historia suht.lyhyesti.
Sitten siihen kaikkeen muuhun.
Mun elämässä on ollut paljon tärkeitä ihmisiä, toiset ovat vain lopettaneet muhun yhteydenpidon, toiset ovat taivaassa <3
Erään ystäväni kuolema kosketti mua ihan liikaa, vieläkin muistan hänen kaikki ihanat juttunsa.
Joka vuosi kun hänen kuolemapäivänsä tulee mulla on kyyneleet silmissä.
Myös miessuhteissa oon joutunut pettyy liian monta kertaa.
Ensimmäinen kunnon pettymys tuli ammattikoulu aikana, erään raksamiehen kohdalla.
Mun ja hänen ero oli ihan kamala, ja kaiken lisäksi hän oli melkein viereisellä työmaalla kun missä meidän luokka oli.
Toinen kunnon pettymys tuli niinkin myös amitsu aikana, erään toisen raksamiehen kohdalla.
Se oli ensimmäistä eroa vielä vaikeampi, tämä ihminen oli vienyt mun sydämmen ihan kokonaan silloin.
Näiden kahden jälkeen tuli sellaisia pieniä pettymyksiä vain.
Kolmas kunnon pettymys tuli toisessa ammattikoulussa, tapasin siellä erään it-tukihenkilön, ihastuin häneen heti ekalla silmäyksellä, sanoin kaverilleni että tuon miehen mä haluun.
Muutaman kerran käytiin kahvilla, jonka jälkeen alettiin tapailee enemmän vaan joka loppujen lopuks muuttui seurusteluksi.
Melkein vuosi yhdessä oloa takana tämän kys.henkilön kanssa, niin mä huomasin että oon raskaana, kerroin miehelle siitä, hän oli ihan sokissa.
Hetki tämän mun kertoman jälkeen me erottiin hänen kanssa.
Tämän eron jälkeen ajattelin etten enää ikinä saa ketään, ei kukaan halua muijaa joka on raskaana ja jolla on pian pieni vauva.
Lapsen syntymän jälkeen olin 8 ensimmäistä kuukautta yksin lapsen kanssa, kunnes tapasin tämän mun nykyisen mieheni. Hän hyväksyi heti että mulla on lapsi, hänellä itsellään on myös, tosin hänen poikansa on paljon vanhempi kuin mun.
Tässä aika hyvin on kaikki ne asiat kuinka musta on tullut tälläinen kun mä nyt olen.
Vaikka oon menettänyt kavereita, myös raskauden aikana menetin kavereita niin mä oon onnellinen siitä että oon raskauden ja lapsen syntymän jälkeen saanut uusia ihania kavereita joita ilman en täällä olis, joita ilman en jaksais. <3
Myös kaikkien miessotkujen, erojen niin vaikeiden ja ei niin vaikeiden oon onnellinen siitä että mulla on nytten maailman ihanin mies joka välittää musta <3
Ja joka on mulle tuki ja turva <3
Parasta mun elämässä on kun on maailman ihanat ystävät, ihana perhe, ihana suku, ihana ja rakas lapseni ja ihana mies <3
Rakastan teitä kaikkii <3
Johan tuli pitkä tarina, mutta kun pääsee vauhtiin niin ei tätä kirjoittamista voi lopettaa ;)
Halipusuja kaikille <3
Pikkuperheen elämää
tiistai 12. marraskuuta 2013
torstai 10. lokakuuta 2013
Mamman muru 1.vee!

Synttäreistä on jo melkein kuukausi, kaikkee muuta ollut tässä sen jälkeen niin ei oo tänne ehtiny päivittelee kaikkee :)
Mutta tosiaan, tässä vuodessa oon oppinut itsestäni paljon asioita, myös Aleksi on kehittynyt hirmuista vauhtia vuoden aikana :)
Vielä muutama vuosi sitten en olis uskonut että oon tätä nykyä äiti. Tää vuosi on opettanut mulle paljon kaikkea. Vuosi on pitänyt sisällään paljon kiukkua, itkua, uhmaa, mutta myös paljon naurua ja ihania hetkiä tuon rakkauspakkaukseni kanssa <3
Rakastan sua mun oma rakkauspakkaus muruseni <3
sunnuntai 28. heinäkuuta 2013
Uutisia, uutisia, iloisia uutisia!
Viimeinkin mun elämässä on kaikki kunnossa!! :)
Tosiaan toukokuun alussa tutustuin aivan upeaan mieheen, tää mies kaiken lisäks asuu mun ja pojan naapuritalossa joten ei edes kovin kaukana :PIkäeroakin löytyy vaan vuosi ja hänel itellään on myös lapsi, tosin hän on jo vanhempi kun oma poikani, mutta tulee hyvin toimeen mun ja Aleksin kanssa :)Pari kuukauatta täs on tullu pyörittyy ton ukon kanssa jo =)Mä jo pelkäsin etten tuu ikinä löytään uutta miestä ja onnea mutta toisin kävi ja onni löyty yllättävänkin läheltä :) <3
Ja toinen asia, mun pienestä miehen alusta on kasvanut jo niin iso että hän täyttää jo ens kuussa 11kk! huiii, enää n.kuukausi ja Aleksi täyttää 1.v :)
Mutta ei tässä muuta tällä kertaa, halit ja pusut kaikille <3
Tosiaan toukokuun alussa tutustuin aivan upeaan mieheen, tää mies kaiken lisäks asuu mun ja pojan naapuritalossa joten ei edes kovin kaukana :PIkäeroakin löytyy vaan vuosi ja hänel itellään on myös lapsi, tosin hän on jo vanhempi kun oma poikani, mutta tulee hyvin toimeen mun ja Aleksin kanssa :)Pari kuukauatta täs on tullu pyörittyy ton ukon kanssa jo =)Mä jo pelkäsin etten tuu ikinä löytään uutta miestä ja onnea mutta toisin kävi ja onni löyty yllättävänkin läheltä :) <3
Ja toinen asia, mun pienestä miehen alusta on kasvanut jo niin iso että hän täyttää jo ens kuussa 11kk! huiii, enää n.kuukausi ja Aleksi täyttää 1.v :)
Mutta ei tässä muuta tällä kertaa, halit ja pusut kaikille <3
keskiviikko 27. maaliskuuta 2013
Aika menee liian nopeesti
Mitämitä, mihin se aika meni oikein kun se oli sellainen pieni nyytti, joka vain nukkui ja söi.
Nykyään tehdään jo paljon muutakin kun vaan nukutaan ja syödään.
Mä kun raskaana olessa jo valitin että aika menee kovin nopeesti, paitti se loppu aika oli vaan pelkkää ODOTTAMISTA :D mut eikös sitä sanota että siin loppuvaiheessa se kunnon odotus vasta alkaakin.
Sitä vaan odottaa että joko se jo syntyy ja sit kun se nyytti viimein on maailmassa niin aika menee ihan hukauksessa.
Pääsee rannalle pojan kanssa ja voi tehdä kaikkee kivaa ja ihanaa kun ei tarvii enää pukee niin paljon vaatteita päälle, ei äidille eikä pojalle :)
torstai 14. maaliskuuta 2013
Heippa taas kaikille pitkästä aikaa, onkin taas hetki kulunu ku oon tänne viimeks kirjotellu :D
Mutta tosiaan, eipä tässä aikana ookkaan mitään sen erikoisempaa tapahtunut.
Kavereita on tullu nähtyy jonkun verran ja sit ollaan mun vanhemmilla oltu aina välillä.
Pari viikkoa sitten lauantaina oltiin Aleksin kanssa Tampereella kun oltiin sinne järkätty miitti noiden muiden syysmammojen kanssa ja olihan se taas pitkästä aikaa kiva nähä sellasii joita ei oo pitkään aikaan nähny ja hirmuisesti oli taas jokaisen lapsi kasvanut :) Harmi kun ei otettu mitään yhteiskuvaa vauvoista.
Ja muutenkin ne pöydät siel oli vähän huonot kun ei voinu kaikkien kanssa jutella, kun osa oli toisella puolella. No mutta ehkä ens kerralla keksitään joku parempi paikka mis nähdää et voi kaikkien kanssa jutella :)
Huomenna meillä olis tarkoitus lähteä tonne Hesaan kun siellä on miitti näiden samaisten syysmammojen kanssa :)
Kiva taas nähdä pitkästä aikaa heitä ja Aleksikin varmasti tykkää kun näkee muita vauvakavereita :)
Ja niin hei tosiaan, poika täytti viikko sitten 6kk eli puoli vuotta jo, mihin ihmeeseen tää aika on taas oikein mennyt. Huiiii. Aika menee kyllä niin nopeesti. Seuraavat 6kk niin poitsu on 1.v!!
Ollaan aloteltu pojan kanssa sormiruokailu, vielä hän ei kyl tajua ottaa ruokaa itse lautaselta käteen mutta sit kun annan sen hänelle niin tajuaa laittaa suuhun. Kiinteitäkin ollaan alettu enempi syömään.
Itsekkään en enää imetä paljon häntä kun syö enempi kiinteitä ja niiden alotuksen myötä on alkanut nukkua koko yön. Menee siin klo 21 nukkuu ja herää syömään vasta klo 6 - 6.30 maissa.
Neuvolassakin meillä on ollut kaikki hyvin. Voisin tähän nyt laittaa noilta kuukausilta mittoja joilta en oo viel laittanut.
4kk: 6640g, 64,7cm, pipo 40,9cm
- Hymyilevä, jutteleva ja vilkkaasti touhuava lapsi. Vatsalla hieno kyynernoja. Varhaisheijasteet hävinneet. Kasvu ok. Tarttuu leluun ja vie suuhun, seuraa lelua katseella.-
5kk: 6680g, 68,5cm, pipo 41,4cm
- Äidinmaito ja kiinteät kasvisoseet kasvattavat. Nyt viljat ja lihat mukaan.
6kk: 7340g, 70cm, pipo 42,6cm
- Hieno puolivuotiaan kehitys. Kääntyilyä, kasvu hyvää, monipuolinen ruokavalio.-
Mutta tosiaan, eipä tässä aikana ookkaan mitään sen erikoisempaa tapahtunut.
Kavereita on tullu nähtyy jonkun verran ja sit ollaan mun vanhemmilla oltu aina välillä.
Pari viikkoa sitten lauantaina oltiin Aleksin kanssa Tampereella kun oltiin sinne järkätty miitti noiden muiden syysmammojen kanssa ja olihan se taas pitkästä aikaa kiva nähä sellasii joita ei oo pitkään aikaan nähny ja hirmuisesti oli taas jokaisen lapsi kasvanut :) Harmi kun ei otettu mitään yhteiskuvaa vauvoista.
Ja muutenkin ne pöydät siel oli vähän huonot kun ei voinu kaikkien kanssa jutella, kun osa oli toisella puolella. No mutta ehkä ens kerralla keksitään joku parempi paikka mis nähdää et voi kaikkien kanssa jutella :)
Huomenna meillä olis tarkoitus lähteä tonne Hesaan kun siellä on miitti näiden samaisten syysmammojen kanssa :)
Kiva taas nähdä pitkästä aikaa heitä ja Aleksikin varmasti tykkää kun näkee muita vauvakavereita :)
Ja niin hei tosiaan, poika täytti viikko sitten 6kk eli puoli vuotta jo, mihin ihmeeseen tää aika on taas oikein mennyt. Huiiii. Aika menee kyllä niin nopeesti. Seuraavat 6kk niin poitsu on 1.v!!
Ollaan aloteltu pojan kanssa sormiruokailu, vielä hän ei kyl tajua ottaa ruokaa itse lautaselta käteen mutta sit kun annan sen hänelle niin tajuaa laittaa suuhun. Kiinteitäkin ollaan alettu enempi syömään.
Itsekkään en enää imetä paljon häntä kun syö enempi kiinteitä ja niiden alotuksen myötä on alkanut nukkua koko yön. Menee siin klo 21 nukkuu ja herää syömään vasta klo 6 - 6.30 maissa.
Neuvolassakin meillä on ollut kaikki hyvin. Voisin tähän nyt laittaa noilta kuukausilta mittoja joilta en oo viel laittanut.
4kk: 6640g, 64,7cm, pipo 40,9cm
- Hymyilevä, jutteleva ja vilkkaasti touhuava lapsi. Vatsalla hieno kyynernoja. Varhaisheijasteet hävinneet. Kasvu ok. Tarttuu leluun ja vie suuhun, seuraa lelua katseella.-
5kk: 6680g, 68,5cm, pipo 41,4cm
- Äidinmaito ja kiinteät kasvisoseet kasvattavat. Nyt viljat ja lihat mukaan.
6kk: 7340g, 70cm, pipo 42,6cm
- Hieno puolivuotiaan kehitys. Kääntyilyä, kasvu hyvää, monipuolinen ruokavalio.-
maanantai 17. joulukuuta 2012
Neuvola kuulumiset
Ohoh, tossa just kattelin että oon viimeks tänne kirjottanu ristiäisistä.. ja niistäkin on jo aikaa.
No mutta eipä tässä ole mitään kummosempaa sen jälkeen tapahtunu.
Oon tuolla hesassa muutaman kerran käyny miiteis, tapamaas mun uusii kavereita joihin tutustuin sillon mun raskaus aikana jo. Ja sit ideaparkissakin kävin tuossa mamma vauva miitis.
Kaikki äidit ja vauvat joihin oon päässy tutustuun jo raskaus aikana ja nyt kun vauva on syntynyt niin he kaikki on kyl tosiii ihanii =) <3
Mutta tosiaan, ajattelin kirjottaaa tähän tälläsen yhteen vedon noista kaikista pojan neuvola käynneistä :)
Syntymämitat: 4350g, 54cm, pipo 36cm
3 päivää: 4100g
1 viikko: 4350g
- Jäntevä, rauhallinen ja tyytyväisen oloinen poika. Upeasti kasvanut, täysimetyksellä paino nousee hienosti. Napatynkä irronnut kotikäynnillä.-
2 viikkoa: 4360g, 54,1cm
- Kotiarki alkanut hyvin. Täysimetys. Painoa tullut niukasti, mutta syntymäpainoon suhteutteuna ei huolta. Illalla virkeämpi ja tankkailee enemmän.-
3 viikkoa: 4820g, 55,9cm, pipo 37,3cm
- Painoa tullut hienosti lisää, kasvaa hienosti. Iho siisti, hieman hilseilee. Ilta-itkuisuutta nyt enemmän sekä pulauttelua. Imunäppy ylähuulessa. Imuote hyvä ja napakka.-
1 kuukausi: 5160g, 57,5cm, pipo 37,5cm
- Kasvaa hienosti rintamaidolla. Imetys sujuu hienosti vauvantahtisesti. Jäntevä ja terhakka vauva. Refleksit ok.-
6 viikkoa: 5580g, 57,9cm, pipo 38cm
-Rauhallinen ja tyytyväinen poika. Kasvaa upeasti. Nostaa päätä upeasti vatsalla ollessaan. Rota-rokote annettu.-
2 kuukautta: 6060g, 60,3cm, pipo 39,2cm
- Hymyilevä herrra, jäntevä on, hymyä esiintyy. Hienosti rintamaidolla kasvaa. Tutkittaessa ei poikkeavaa tule esiin. Rota II annettu.
3 kuukautta: 6300g, 60,8cm, pipo 40,7cm
-Tyytyväinen, hymyilevä ja temperamenttinen poika. Heijasteet häviämässä. Katsoo ja seuraa kasvoja. Vas.reidessä syntymämerkki, siisti jälki. Rokotukset saanut ohj.mukaisesti.-
Tässä viel muutamii kuviia :)
No mutta eipä tässä ole mitään kummosempaa sen jälkeen tapahtunu.
Oon tuolla hesassa muutaman kerran käyny miiteis, tapamaas mun uusii kavereita joihin tutustuin sillon mun raskaus aikana jo. Ja sit ideaparkissakin kävin tuossa mamma vauva miitis.
Kaikki äidit ja vauvat joihin oon päässy tutustuun jo raskaus aikana ja nyt kun vauva on syntynyt niin he kaikki on kyl tosiii ihanii =) <3
Mutta tosiaan, ajattelin kirjottaaa tähän tälläsen yhteen vedon noista kaikista pojan neuvola käynneistä :)
Syntymämitat: 4350g, 54cm, pipo 36cm
3 päivää: 4100g
1 viikko: 4350g
- Jäntevä, rauhallinen ja tyytyväisen oloinen poika. Upeasti kasvanut, täysimetyksellä paino nousee hienosti. Napatynkä irronnut kotikäynnillä.-
2 viikkoa: 4360g, 54,1cm
- Kotiarki alkanut hyvin. Täysimetys. Painoa tullut niukasti, mutta syntymäpainoon suhteutteuna ei huolta. Illalla virkeämpi ja tankkailee enemmän.-
3 viikkoa: 4820g, 55,9cm, pipo 37,3cm
- Painoa tullut hienosti lisää, kasvaa hienosti. Iho siisti, hieman hilseilee. Ilta-itkuisuutta nyt enemmän sekä pulauttelua. Imunäppy ylähuulessa. Imuote hyvä ja napakka.-
1 kuukausi: 5160g, 57,5cm, pipo 37,5cm
- Kasvaa hienosti rintamaidolla. Imetys sujuu hienosti vauvantahtisesti. Jäntevä ja terhakka vauva. Refleksit ok.-
6 viikkoa: 5580g, 57,9cm, pipo 38cm
-Rauhallinen ja tyytyväinen poika. Kasvaa upeasti. Nostaa päätä upeasti vatsalla ollessaan. Rota-rokote annettu.-
2 kuukautta: 6060g, 60,3cm, pipo 39,2cm
- Hymyilevä herrra, jäntevä on, hymyä esiintyy. Hienosti rintamaidolla kasvaa. Tutkittaessa ei poikkeavaa tule esiin. Rota II annettu.
3 kuukautta: 6300g, 60,8cm, pipo 40,7cm
-Tyytyväinen, hymyilevä ja temperamenttinen poika. Heijasteet häviämässä. Katsoo ja seuraa kasvoja. Vas.reidessä syntymämerkki, siisti jälki. Rokotukset saanut ohj.mukaisesti.-
Tässä viel muutamii kuviia :)
Pikku hoppari <3 |
Kuvassa mun kaverin tekemä pipo Aleksille =) |
sunnuntai 28. lokakuuta 2012
Ristiäiset
Lisää kuvateksti |
Poika sai kasteessa nimen
Aleksi Toni Tuomas,
21.10.2012 Hämeenlinnan kirkossa <3
Eli tosiaan pojan ristiäiset oli 21.10.2012 sunnuntaina.
Edellisenä päivänä, lauantaina pojan sylikummi joka on mun hyvä ystävä tuli mun luo yöksi, valmisteltiin paikkaa siihen mallii että kaikki oli sunnuntaina valmiina kun kirkosta tullaan mun luokse.
Laitettiin kaikki penkit olohuoneeseen valmiiksi, kupit ja lautaset valmiiksi esille.
Meillä oli hauska ilta siinä muutenkin :D
Sunnuntai aamuna sitten mun siskoni joka oli toinen kummi niin tuli mun luokse sillon sunnuntai aamuna.
Hän oli leiponut liha- ja munariisipasteijoita, daimkakun sekä sellaisia dominokeksipalleroita :)
(entie oikeeta nimee niille mutta sellaisia palloja joissa on sisällä dominokeksiä. meillä oli makuina mansikka ja minttu). Sitten mun äiti ja iskä toi sinne vielä vadelmatäytekakun jonka ne haki yhdestä leipomosta.
Noh siinä 12 aikaa minä, poika, mun sisko ja mun tää hyvä ystävä lähdettiin ajeleen kirkolle.
Perille kun päästiin niin siin kirkon sisällä oli joku kanttori tai muu vastaava mies niin kysyin siltä onks jotain paikkaa missä voin vielä imettää pojan ja vaihtaa kastemekon. Siellä ylhäällä oli huone johon päästiin.
Jonkun ajan kuluttua siit ku oltiin päästy sinne niin pappi tuli käymään siel meijän luona ja kyseli siin viel jotain.
Siinä sitten kun olin saanu pojalle kastemekon päälle ja oltiin valmiita niin mentiin sinne alas ja kirkon puolelle mis vieraat jo olikin.
Mentiin sit siihen kastemaljan luokse, minä papin oikealla puolella ja kummit vasemmalla.
Hieman jänniti olla seisomassa siinä kaikkien edessä, mutta hyvin se meni kyl :)
Koko se kirkko osuus kesti vaan noin 15min. Sen jälkeen saatiin ottaa kuvia ja näin.
Sen jälkeen käytiin vaihtaa mekko pois pojalta ja laitettiin ulkovaatteet päälle jonka jälkeen lähettiin mun luokse.
Mun luona kaikki onnitteli mua ja antoi lahjat. Pappikin tuli sinne mun luokse viel kahville.
Siinä sit juotiin kahvit ja availin ne lahjat jotka poika sai.
Pikkuhiljaa sit ihmiset alko lähteen ja loppujen lopuks sinne jäi vaan minä, äiti ja pojan sylikummi.
Siinä puol 7 aikaa lähin viemää tätä mun ystävää kotiin.
Kaikki meni hyvin ja fiilis oli hyvä koko juhlan ajan.
Läsnä ristiäisissä oli:
Minä
poikani (Aleksi)
siskoni (toinen kummi)
hyvä ystäväni (sylikummi)
äitini
iskäni
molemmat mummini
iskän veli, hänen vaimo sekä heidän lapsi eli mun serkku
äidin sisko (mun täti), hänen miesystävänsä ja heidän lapsi eli mun serkkuni myös
äidin toinen sisko (mun täti), hänen mies sekä heidän kaksi lastaan jotka ovat myös serkkujani
iskän sisko (mun täti)
sekä itse pappi
Tässä vielä muutamia kuvia :)
Minä, poika ja kummit <3 |
Äiti ja päivän päätähti Aleksi <3 |
Minä, Aleksi ja mun perhe <3 |
Minä ja sylikummi <3 |
Ristiäiskukat |
Kastekynttilä |
Kortit |
Lahjat |
Lahjat ja kortit <3 |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)